• Rakennuttaminen  ja valvonta
  • Kustannuslaskenta ja –ohjaus 
  • Projektinjohto
  • Vastaava työnjohtaja
  • Turvallisuuskoordinaattori
  • Rakennesuunnittelu
  • PTS-Kartoitus ja hankesuunnittelu
  • Kuntoarvio, -tutkimus ja –tarkastus
  • Asbesti- ja muiden haitta-aineiden kartoitus
  • Kosteudenhallintakoordinaattori
  • Rakenteiden kosteuden mittaus
  • Märkätilojen valvonta

 
Yritys omaa erinomaista osaamista esteettömän liikkumis- ja toimimisympäristön rakentamisesta.

 

Rakennuttaminen  ja valvonta

Hoidamme puolestanne hankkeen rakennuttamisen ja valvonnan tehokkaasti ja joustavasti tavoitteiden asettamisesta aina takuutarkastukseen saakka. Kilpailutamme urakat, laadimme sopimukset, huolehdimme kustannuslaskennasta ja –ohjauksesta ja valvomme rakentamista luotettavasti, ammattitaidolla ja ilman turhia riskejä. Hankkeen johtamisen ja rakennuttamisen tehtäväluettelo HJR12 on esitetty RT 16-11121 ohjetiedostossa. Talonrakennustyön työmaavalvonnan tehtäväluettelo on esitetty ohjetiedostossa RT-16-11121.  

Kustannuslaskenta ja –ohjaus

Laadimme yksittäiskohtaiset määrä– ja kustannuslaskelmat hankkeen eri vaiheissa, olipa kyse sitten tuotanto, tavoitehinta– tai rakennusosa-arviolaskelmista. Käytössämme ovat ajan tasalla oleva tietotekniikka ja pitkän kokemuksen kautta hankittu kustannustieto. 

Projektinjohto

Vastaamme konsulttina rakennuttamistehtävien lisäksi työmaan johtovelvollisuuksista.  Projektijohtopalvelun tehtäväluettelo on esitetty RT 10-10846 ohjetiedostossa. Rakennusprojektin ohjaaminen ja hallinta edellyttää ammattitaitoa ja monipuolista osaamista.

Vastaava työnjohtaja

Vastaavan työnjohtajan tehtävät ja vastuut ovat maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa laajentuneet. Valvomme, että rakennustyö suoritetaan rakennusluvan mukaisesti ja että siinä noudatetaan voimassa olevia rakentamista koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

MRA 73 § Vastaavan työnjohtajan tehtävät

"Vastaavan työnjohtajan on huolehdittava hankkeen laadun ja laajuuden edellyttämällä tavalla, että; 1) viranomaiskatselmukset pyydetään riittävän ajoissa ja tarkastukset ja toimenpiteet tehdään asianmukaisissa työvaiheissa; 2) rakennustyömaalla ovat käytettävissä hyväksytyt pääpiirustukset, tarvittavat erityissuunnitelmat, rakennustyön tarkastusasiakirja ja muut asiakirjat; 3) tarvittavat selvitykset rakennushankkeen riskillisistä vaiheista ja haitallisista vaikutuksista ovat tehdyt;  4) ennen rakennustyön aloittamista ja sen aikana ryhdytään tarpeellisiin toimenpiteisiin rakennustyön riskien ja haittojen välttämiseksi; 5) rakennustyön aikana ryhdytään tarpeellisiin toimenpiteisiin havaittujen puutteiden tai virheiden johdosta; 6) rakennustyössä on rakennustyön vaativuuden edellyttämä eritysalan työnjohtaja, joka hoitaa hänelle säädetyt tehtävänsä.
”Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, vastaavan työnjohtajan on korjaus- ja muutostyön laadun ja laajuuden edellyttämällä tavalla rakennustyön aikana huolehdittava rakenteita avattaessa ja purettaessa ilmi tulleiden seikkojen huomioon ottamisesta rakennustyössä”.
 
Turvallisuuskoordinaattori

Valtioneuvoston uuden asetuksen (Vna 26.3.2009/205) nojalla rakennuttajan on nimettävä jokaiseen rakennushankkeeseen ‎turvallisuuskoordinaattori. Turvallisuuskoordinaattorin on pätevyydeltään vastattava hankkeen vaativuutta. Hän toimii rakennuttajan, ‎ei päätoteuttajan edustajana. Koordinaattorin on tehtävä yhteistyötä rakennushankkeen suunnittelijoiden ‎ja päätoteuttajan kanssa rakennustyön työturvallisuuden ja työntekijöiden terveyden varmistamiseksi ‎suunnittelussa ja rakennustyön toteuttamisessa. Tehtäviin kuuluu huolehtia rakennuttajalle asetuksessa ‎säädetyistä velvoitteista.Asetusta valvoo työsuojeluviranomainen. Rakennushankkeen aloituskokouksessa rakennusvalvonta ‎kiinnittää toimijoiden huomiota rakennustyötä koskevien turvallisuussäännösten noudattamiseen ja ne ‎kirjautetaan aloituskokouspöytäkirjaan.‎ Rakennuttajan työturvallisuusvelvoitteita talonrakennushankkeessa on esitetty RT 10-10625 ohjetiedostossa. 

Rakennesuunnittelu

Suunnittelemme rakennukset tilaajan tarpeiden ja ympäristön vaatimusten mukaisiksi. Vastaamme kaikista rakennesuunnitelmista ja niihin liittyvistä piirustuksista ja asiakirjoista. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Rakennushankkeeseen ryhtyvällä on oltava hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava myös siitä, että rakennushankkeessa on kelpoisuusvaatimukset täyttävät suunnittelijat ja työnjohtajat ja että muillakin rakennushankkeessa toimivilla on heidän tehtäviensä vaativuus huomioon otettuna riittävä asiantuntemus ja ammattitaito. Rakennussuunnittelijan tehtävät, pätevyysvaatimukset ja rakennuslupamenettelyyn tarvittavien suunnitelma-asiakirjojen sisältöä on esitetty 214/2015 Valtioneuvoston asetuksessa rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä.

PTS-Kartoitus- ja hankesuunnittelu

Pitkän tähtäimen suunnitelma eli PTS antaa kokonaiskuvan saneeraushankkeen kunnosta, tulevista korjaustarpeista, niiden ajankohdista ja kustannuksista. Hankesuunnittelussa asetetaan rakennushankkeelle täsmälliset laajuutta, toimivuutta, laatua, kustannuksia, ajoitusta ja ylläpitoa koskevat tavoitteet. Siinä määritellään rakennuspaikka ja hankkeen toteutustapa. Hankesuunnitelma sisältää toimeksiantajan investointipäätökseen tarvitsemat rakennushanketta koskevat tiedot ja rakennussuunnittelun tavoitemäärittelyn.

Kuntoarvio, -tutkimus ja -tarkastus

Asuinkiinteistön kuntoarvio laaditaan RT 18-11061 tilaajan ohjeen mukaan (KH 90-00495 ja LVI 01-10487), joka perustuu ympäristö-ministeriön kehityshankkeeseen, jossa päivitettiin asuinkerrostalojen kuntoarvioinnin tilaajan ohje, suoritusohje ja malliraportti. Asuinkiinteistön kuntoarvioon kuuluu energiatalouden selvityksen tekeminen, jossa esitetään energiataloudellisia korjaus– ja parannustoimenpiteitä. Liike- ja palvelurakennusten kuntoarvio laaditaan RT 18-11086, LVI 01-10510, KH 90-00501 tilaajan ohjeen mukaan, joka perustuu ympäristö-ministeriön raporttiin (liike- ja palvelurakennusten kuntoarvio). Suomen ympäristö nro 207. 

Asbesti- ja muiden haitta-aineiden kartoitus

Toteutamme asbestikartoitukset ja muiden terveydelle vaarallisten aineiden sekä materiaalien kartoitukset, jotka aiheuttavat erikoistoimenpiteitä jätteenkäsittelyssä. Kartoituksessa selvitetään tiloissa ja rakenteissa piilevien haitta-aineiden määriä, tyyppejä ja sijainteja näytteitä ottamalla ja niitä tutkimalla. Haitta-aineiksi kutsutaan rakentamisessa ja rakennusten korjaamisessa aikojen saatossa käytettyjä aineita, jotka on myöhemmin todettu ihmisten terveydelle haitallisiksi. Yleisimmät vanhoissa rakennuksissa esiintyvät haitta-aineet ovat asbesti, PAH-yhdisteet, PCB ja lyijy. Näihin törmää usein korjaustyömailla. Siksi niiden tunnistaminen on tärkeätä. Yleissääntönä teollisuusrakennusten, kellarien, piippujen jne. purkuosia ei tulisi käyttää asuinrakennuksessa, koska niihin on voinut tarttua haitallisia aineita.Mikäli epäilet, että kohteessasi on käytetty haitta-aineita, teetä haitta-ainekartoitus. Ennen vuotta 1988 rakennetuissa taloissa on käytetty yleisesti asbestia. Haitta-ainekartoitus sekä haitallisia aineita sisältävien rakenteiden ja osien poistaminen tai vaarattomaksi tekeminen on aina jätettävä ammattilaisen tehtäväksi. Asbestitöitä saa tehdä vain valtuutettu toimija. Haitta-aineet ovat usein vaarallista jätettä.Haitta-aineita voi esiintyä mm. rakennuslevyissä, maaleissa, saumauslaasteissa, liimoissa, tasoitteissa, kiinnityslaasteissa, muovimatoissa, palokatkoeristeissä, julkisivumateriaaleissa, putkieristeissä, ilmastointikanavissa sekä kiukaiden- ja sähkökeskuksien palosuojalevyissä. Hakupalvelun kautta saat tietoa yleisimmistä haitta aineista ja niiden esiintymisestä. Haitta-aineista tarkemmin:

  • RT 20-11160 Haitta-ainetutkimus. Rakennustuotteet ja rakenteet
  • 798/2015 Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta  

Kosteudenhallintakoordinaattori

Kuivaketju10 on koko rakennusprosessin kosteudenhallinnan kattava toimintamalli. Se sisältää hyvän rakennustavan mukaiset kosteudenhallinnan menettelyt rakennushankkeen osapuolille rakennushankkeen eri vaiheissa.
Rakennushankkeeseen ryhtyvä nimeää jo hankesuunnitteluvaiheessa erityisen kosteudenhallinnan asiantuntijan, joka ohjaa ja valvoo onnistunutta kosteudenhallintaa ja rakennuksen terveellisyyttä rakennushankkeen kaikissa vaiheissa kosteudenhallintakoordinaattori.Rakennushankkeeseen ryhtyvä yhdessä nimeämänsä kosteudenhallintakoordinaattorin kanssa laatii jo rakennushankkeen suunnittelun alkuvaiheessa suunnitelman kosteudenhallinnan laadun varmistamisesta rakennushankkeen kaikissa vaiheissa (kosteudenhallintaselvitys). Kosteudenhallintaselvityksen sisällöksi riittää ilmoitus Kuivaketju10-toimintamallin käyttöönottamisesta ja hankkeeseen asetettavasta kosteudenhallintakoordinaattorista. Kosteudenhallinnasta tarkemmin: 782/2017 Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta

Rakenteiden kosteuden mittaus

Rakenteiden kosteudenmittaajan henkilösertifioinnin myöntää VTT Service Oy. Henkilösertifioidulta rakenteiden kosteuden mittaajalta edellytetään rakennusteknistä osaamista, rakenteiden ja rakennusmateriaalien riittävää tuntemusta. Rakenteiden kosteuden mittaajan henkilösertifikaatti on tarkoitettu henkilöille, jotka tekevät kosteudenmittauksia rakennustyömailla tai kiinteistöissä. Uudisrakentamisessa pystytään ottamaan kosteus huomioon seurantamittausten avulla. Rakennusaikaista kosteudenhallintaa pystytään tekemään erilaisten kuivainten avulla, jolloin rakenteiden kuivumista saadaan nopeutettua työmaa-aikataulun niin vaatiessa. Myös rakennustarvikkeiden suojaaminen kosteudelta on ensisijaisen tärkeää. Näin materiaalit säilyvät ensiluokkaisina eikä turhia kosteuksia ja mikrobikasvustoja pääse rakenteisiin. Betonirakenteiden riittävä kuivuminen mitataan, jotta voidaan varmistua 1) päällyste ei joudu liian suureen kosteusrasitukseen 2) betonin kutistuminen ei muodostu haitallisen suureksi. Näin vältetään kosteusherkkien päällysteiden mikrobivauriot ja kemiallinen vaurioituminen, päällysteiden haitalliset kosteusliikkeet ja alustaan kiinnitettävien materiaalien irtoaminen. Betonirakenteiden suhteellisen kosteuden mittaus on esitetty RT 14-10984 ohjetiedostossa. Puun kosteusmittauksessa käytetään yleisesti menetelmää, jossa kosteusmittaus perustuu kahden puuhun lyötävän metallielektrodin välisen konduktanssin mittaamiseen. Mittalaitteet antavat tuloksen yleensä painoprosentteina. Menetelmää voidaan pitää suhteellisen luotettavana mitattaessa rakentamisessa yleisesti käytettäviä puulajeja. Puu on selvästi homogeenisempi materiaali kuin esimerkiksi betoni, jolloin myös sen sähkövastuksen ja kosteuden välinen yhteys on helpompi määrittää. Mittaus tehdään niin, että piikit ovat mitattavan puun samassa syyssä eli syyn suuntaisesti. Mittauksissa on kuitenkin otettava huomioon, että eri valmistajien mittalaitteiden välillä on eroja, jolloin samasta kohdasta eri laitteella mitattaessa voidaan saada erilaisia tuloksia. Lisäksi kaikki sähkönjohtavuuteen vaikuttavat tekijät, esimerkiksi suolat, kemikaalit ja metallit, voivat muuttaa tulosta.

Märkätilatöiden valvonta

Märkätilatöiden valvojan henkilösertifikaatin myöntää VTT Expert Services Oy. Märkätilatöiden valvoja vtt-henkilösertifioitu toimii märkätilojen rakennustöiden, kuten vedeneristys-, putki- ja kalusteasennus- sekä lattiavalutöiden valvontatehtävissä. Valvomme tavanomaisten (kylpyhuone, suihkuhuone, sauna, yms) ja vaativien (uimahalli, kylpylä, suurkeittiö, yms.) märkätilojen vedeneristys- ja pintarakennetarvikkeita sekä niille asetettuja vaatimuksia. Binä Oy:n toimihenkilö on vtt – sertifioitu märkätilatöiden valvoja. Ennen märkätilatöiden aloittamista märkätilatöiden valvoja varmistaa tuotevaatimukset ja henkilösertifioinnin, valvoo määräysten ja ohjeiden täyttymistä, tarkastaa märkätilan rakenteet, alustat ja asennusolosuhteet, varmistaa, että märkätilan rakennusfysiikka-, lämpö- ja kosteustekniikkatekijät ovat kunnossa, valvoo kosteusmittaukset ja tulkitsee niiden tulokset, tarkastaa vedeneristystyöt, lattiakaivot ja kaivoliitokset sekä sähkötyöt, käyttää ajantasaiset ja kalibroidut mittalaitteet sekä huolehtii laadunvalvonnasta ja työturvallisuudesta.